Sisällöntuotto: Mikä yritykseni seuraajia kiinnostaa?

Tänään aloitin työpäiväni viestitellen tuoreen asiakkaani kanssa ja keskustellen sisällöntuotosta. Heti ensimmäinen kysymys oli sama kuin useinkin pienillä yrittäjillä. Hän totesi jotakuinkin näin:

”Mutta kun en tiedä mitä sisältöä tuottaisin, sama arki se meillä pyörii samana viikosta toiseen. Mitä sinne someen sitten pitäisi tuutata, että se kiinnostaa?”

Faktahan on se, ettei varmuudella voi tietää mikä omia seuraajia kiinnostaa ennen kuin kokeilee. Tämän jälkeen analytiikka tarjoaa meille hyvää tietoa esimerkiksi siitä, miten toiminta Instagramissa on herättänyt kiinnostusta tai kuinka Facebookissa postaus on lähtenyt leviämään. Mutta entä jos ei ole vielä tuottanut minkäänlaista sisältöä ja haluaisi aloittaa tyhjältä pöydältä? Minkälaisista asioista voisi aloittaa? Tämä olkoon pieni oppaasi somen salojen selvittämiseen.

MUUTAMA VINKKI VIESTINTÄÄN SOMESSA:

 

  • Palvelut esille. Mitä kaikkea yrityksesi tarjoaa? Oletko koskaan avannut esimerkiksi videoilla, mitä palveluita tuotat tai mitä tuotetta myyt? Näkyykö hinta selkeästi ja se, mitä sillä hinnalla saa? Joskus videosisältö toimii paremmin kuin kuvat. Kokeile kumpaakin tapaa kertoa ja tutki analytiikasta miten viestintä on toiminut.

 

  • Kuka tarjoaa palveluita, sinä vai joukko osaajia? Ei ole aivan sama keneltä palvelunsa ostaa, somen kautta on helppoa tuoda kasvot yrityksen takaa esille ja kertoa sinusta yrittäjänä tai osaajista ympärilläsi. Somessa samaistuttavuus pysäyttää katsomaan tarkemmin, pelkkä tuotekuva ei välttämättä niinkään.

 

  • Oletko käynyt läpi kohderyhmäsi, minkälaista asiakasta tavoittelet? Suuri vaikutus sisällön tuottamiseen on sillä, minkälainen on kohderyhmäsi. Viestiäsi on huomattavasti helpompi tarkentaa, kun tiedät kenelle sisältöäsi tuotat. On äärettömän vaikea saada viestiä läpi jokaiselle, eikä se oikeastaan ole edes mahdollista. Kohdentamalla viestiäsi oikeaan suuntaan saat varmuudella ne oikeat seuraajat sisältösi pariin.

 

  • Miten erotut muista kilpailijoistasi? Monipuolinen sisältö on varmasti tärkeintä, mutta olisiko jotain sellaista, mitä voisit lähteä nostamaan esille? Sijainti, laatu, hinta, mitä tahansa mieleesi nousee. Älä kuitenkaan lähde polkemaan kilpailijoitasi alas, vaan nosta esiin omat vahvuutesi. Kerro innostuneena niistä asioista, jotka tekevät omasta mielestäsi yrityksestäsi sen parhaan paikan ostaa. Jos tuntuu hankalalta keksiä näitä asioita, aina voi tehdä kyselyn myös asiakkaiden suuntaan. Kysy suoraan, mikä heidät sain valitsemaan tuotteen tai palvelusi ja viesti tästä somessa. Avaa muille sitä, minkä jo muut ovat todenneet sinun palvelussasi ostamisen arvoiseksi.

 

  • Vinkit ja apu. Onko sinulla jakaa jonkinlaisia vinkkejä seuraajallesi omasta erityisalastasi? Yksi parhaista keinoista sitouttaa seuraaja, on tuottaa hyödyllistä sisältöä jolla inspiroit ja autat seuraajaa hänen omassa arjessaan. Kun autat seuraajaasi jo ennen kuin hän on tuhlannut sinuun euroakaan, madaltuu kynnys ostaa palveluasi. Luottamussuhde osaamiseesi on muodostettu jo ennen ostopäätöstä.

 

  • Tunteiden herättäminen. Huumori on vaikea laji, mutta se kerää usein helposti seuraajia somessa. Jos saat seuraajasi tunteet herämään ja jopa nauramaan, painaa hän helposti seuraa nappia ja jää odottamaan uutta sisältöä. Myös muunlainen tunteita herättävä sisältö toimii, voit miettiä omaa tyyliäsi viestiä. Älä kuitenkaan lähde kopioimaan muilta sisältöä tai sanoja, vaan tee kaikki omalla tyylilläsi. Aitous viestinnässä toimii parhaiten.

 

PELKKÄ SEURAAJAMÄÄRÄ EI KERRO KAIKKEA

Useimmiten seuraajaa kiinnostaa juuri ne asiat, jotka me yrittäjät näemme epäkiinnostavina. Olemme tehneet tiettyjä asioita liian kauan tai arkemme tuntuu itsellemme tavalliselta, joten helposti sokeudumme omalle tekemisellemme niin että tuntuu vaikealta viestiä siitä eteenpäin. Viestiminen kuitenkin helpottuu sinulle suuresti, kun lähdet tarkkailemaan kohderyhmäästi tarkemmin ja kuuntelet yleisöäsi aktiivisesti. Kysele, kuuntele, analysoi. Aivan kuin kuuntelisit ystävää, kuuntele asiakkaitasi. He kyllä kertovat minkälainen sisältö kiinnostaa, jos eivät muuten niin joko laskevina seuraajamäärinä tai nousevina sellaisina. 😉

Muistathan myös sen, että pelkkä seuraajamäärä ei kerro mitään näkyvyydestäsi somessa, vaan tärkeintä on saada juuri ne oikeat silmäparit sisältösi pariin. Yksi ostava asiakas on tärkeämpi kuin tuhat sisältösi kylmän viileästi ohittavaa seuraajaa.

Keskustelen usein asiakkaideni tästä samasta aiheesta, mutta usein jo lyhyellä harjoittelulla tekeminen helpottuu. Yksi ratkaisu on tottakai ulkoistaa tekeminen ammattilaiselle (kuten minulle, heh), mutta pienyrittäjänä tähän ei aina ole rahallisesti mahdollisuutta ja lisäksi uskon vakaasti siihen, että itse tekemällä viesti on kaikista aidoin. Tästä syystä mielelläni opastan näissä asioissa myös täällä blogissani ja asiakkaitani valmennuksen muodossa, jotta pienyrittäjänä saisit tekemiseen nostetta. Pitää vain osata ottaa päähän lasit asiakkaan näkökulmasta katsoen tai miettiä minkälaista sisältöä potentiaalinen työtekijä haluaisi somessa sinusta/teistä seurata.

Siinä vinkit tähän alkuviikkoon. Mukavaa jos eksyit blogini pariin, inspiroivaa työviikkoa sinulle!

Marissa

 

Täydellinen työnantaja ja työpaikka sanoiksi kuvattuna

EI YHTÄ KAIKILLE TÄYDELLISTÄ TYÖPAIKKAA

Rehellisyyden nimissä heti alkuun totean, että mikään työpaikka tai työnantaja ei ole täydellinen. Ei ainakaan kaikille, eikä kaikkien silmissä. Meistä jokainen odottaa työnantajaltaan erilaisia asioita ja koska meitä ohjaa työssä myös hyvin erilaiset motiivit, katsotaan me asioita eri silmin. Joku esimerkiksi arvottaa hyvän palkan ykköseksi, toinen taas laittaa listallaan ensimmäiseksi yrityksen eettisyyden. Jokaisella omat tunteet ja ajatukset. Niin ja toisaalta myös kemiat vaikuttavat hurjan paljon siihen, miten me tullaan töissä ihmisten kanssa juttuun. Sulle esimies voi esimerkiksi olla aivan sukka, kun taas joku toinen ylistää hänet maasta taivaaseen. Sellaista se on. Kaikille ei sovi kaikki.

On tottakai olemassa paljon sellaisia työpaikkoja, joissa ihmisillä on ainakin suurimmalla osalla sellainen olo, että työnantaja toimii työntekijää kunnioittaen ja ihmisillä on työssään hyvä ja motivoitunut olo. Sehän se kai sitäpaitsi sanana ehkä onkin tärkein jokaisessa suhteessa, myös työssä. Kunnioitus. Se, että yritys on saanut meille aikaan olon, että meitä kunnioitetaan. Että olemme tärkeä osa yrityksen toimintaa.

Näissäkin hyvissä työpaikoissa on mahdollista jokaisen pettyä, sillä jo yksi virheellinen rekrytointi voi vaikuttaa suuresti yksilön tai kokonaisen tiimin tunteeseen omassa työssään. Jos esimerkiksi tiimiin palkataan uusi ihminen, joka on hyvä työssään, mutta jolla ei ole mitään kykyä toimia tiimissä, ollaan nopeasti umpikujassa. Syntyy ristiriitaa ja ellei esimies/johto toimi puuttuakseen tähän, käy nopeasti ovi. Aivan sama siis kuinka vastuullisesti yritys muuten toimii, mutta jos yksi ihminen ei kunnioita muun yrityksen toimintaa tai muita ihmisiä, muuttuu tunnelma nopeasti. Työnantaja on kaukana täydellisestä, vaikka se sitä olisi ollut aiemmin ja olisi edelleen joillekin ihmisistä. Kaikki yrityksissä lähtee omistajista ja siitä miten halutaan ihmisiä johtaa. On turha syytellä sormella huonosti suoriutuvia työntekijöitä, jos ei johto tue työntekoa ja pesee kätensä kaikista vastuista.

Uskon, että meillä kaikilla on pääpiirteittäin paljon samoja ajatuksia täydellistä työnantajaa kohtaan ja sain huomata ajatukseni todeksi kun haastattelin aiheesta ystäviäni. Sainkin useita inspiroivia vastauksia siihen, miten ja minkälaisena he näkevät täydellisen työnantajan. Tässä nämä vastaukset luettavaksi myös teille, toivottavasti inspiroidutte ajatuksista yhtä paljon kuin minä.

Haastateltavat toimivat lähes jokainen eri alalla ja ovat 25-35 vuotiaita naisia ja miehiä. Vastauksia on paljon, joten ota hyvä asento ja keskity lukemaan. Paljon hyvää asiaa tiedossa!

TÄYDELLINEN TYÖNANTAJA ON…

”Itselleni täydellinen työnantaja antaa joustoa arkeen, lasten kanssa se on tärkeää. Tahdon myös voida puhua avoimesti asioista ja kokea, että työssä saa nauraa ja hassutella. En ole jakkupukutyyppiä,  mutta osa meistä on ja se on fine. Ajattelen ehkä täydellisen työnantajan korostavan mun hyviä puoliani ja arvostavan mua just itsenäni. Meillä se onneksi on juuri näin, edellisessä työssäni ei ollut. Siellä olin kuin lasin sisällä olisi seissyt, tuntui että jos astun ulos niin lasi menee rikki ja samalla koko yritys. Uskon monen ajatelleen näin. Myös asiakkaiden.”

Henkilöstöä rekrytoidessa ajatellaan tiimiä, ei pelkkää osaamistarvetta. Toisin sanoen, osaamisen lisäksi huomioidaan myös hakijan persoonan istuvuus muuhun henkilöstöön. Ryhmäyttämistä ei jätetä työntekijöiden harteille, vaan myös työnantaja tekee oman osansa (esim. järjestää hauskoja tapahtumia työntekijöille: luontoretket, illanvietot tms.) Hyvät tyypit huomataan, heille tarjotaan mahdollisuuksia. Työntekijöitä kiitetään myös pienissä asioissa, ei ainoastaan kun päästään tavoitteisiin tms. Ja tarkoitan nyt sanallista kiitosta. Rahallista kiitosta arvostan toki myös mutta se edellyttää sitten tavoitteisiin pääsemistä. Ajatuksena, että yrityksen voitosta hyötyvät kaikki. Työpaikkaedut on musta kans tärkeitä! Matkasetelit, kulttuurisetelit, liikuntasetelit. Mut sit jos löytyis joku semmonen poikkeuksellinen etu, jota ei olis muilla. En kyl tiiä mikä se olisJoustavuus. Esim. Opintovapaan ja raskauden myötä. Välittäminen. Esim. Meidän toimari soitti mulle kesällä Jorviin kun vauvauutisia ei ollu viel tullu. Koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen: pidetään työntekijät ajan ja alan hermolla.”

Se palkka ei siis kerro kaikkea, vaan arvotan suuremmaksi sen tunteen, jonka työnantaja saa mulle aikaan.

”Täydellinen työntaja ei kohtele kuin olisin vain resurssi, joka tekee mitä käsketään ja puhuu vain kun saa luvan. Sanoisin lyhyesti kuvailtuna, että täydellinen työpaikka on mulle itselleni sellainen, joka maksaa hyvää palkkaa tehdystä työstä, mutta osaa myös sanoa ääneen kiitoksen hyvästä työstä. Se palkka ei siis kerro kaikkea, vaan arvotan suuremmaksi sen tunteen, jonka työnantaja saa mulle aikaan. Tiedän tekeväni isoja summia tulosta yritykselle jossa olen ja teen sen mielelläni, koska mua arvostetaan. Samaa en voi sanoa kilpailevien yrityksen leivissä toimivista kollegoista ja olen kuullut kauhutarinoita siitä, miten ihmisiä pidetään kuin sikoja karsinassa ja luullaan, että kova palkka on riittävä korvaus kaikkeen. Ei se ole. Ihmiset eivät ole onnellisia ja se näkyy myös työssä.”

Näkee työntekijät yksilöinä ja antaa heidän hyödyntää omia vahvuuksiaan työssä. Ymmärtää työntekijät ihmisinä, joilla on muutakin elämää kuin työ. Eli työnantaja on joustava, ymmärtävä ja inhimillinen. Panostaa työhyvinvointiin. On tasa-arvonen; palkka-asioissa, lomien suhteen, työmäärän ja vaatimusten suhteen jne. Panostaa hyvään esimiestyöhön. Panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen (esim. lisäkoulutuksen). Luottaa työntekijöihinsä ja on myös itse luotettava.”

”Täydellinen työnantaja on joustava, kannustava, antaa vastuuta ja huomioi jokaisen työntekijän yksilönä. Hänellä pitää myös olla aikaa alaisilleen ja kuunnella heitä esim. mikäli joku työntekijöistä sanoo että joku asia työpaikalla ei toimi, se korjataan hyväksi. Tää nyt lähinnä kuvasi meillä pomoa, muut meillä hän vastaa siitä miallinen työpaikka meillä on”

-> Välihuomiona tähän edelliseen, että juuri näin se menee. Jokainen esimies/pomo luo tunnelman tiimilleen siitä, minkälainen koko yritys on. Yrityksen johto voi luoda vaikka minkälaisia mielikuvia tai ajatuksia siitä miten yritys toimii, mutta jos tämä ei näy käytännössä ihmisille omassa työssään, ovat sanat pelkkää helinää tyhjässä huoneessa.

Täydellinen työnantaja luo jo omalla olemuksellaan ja esimerkillään työyhteisöönsä sallivan ja kannustavan hengen, jonka hän haluaa jalkauttaa aidosti työntekijöidensä keskuuteen ja sitouttaa heidät kyseenlaiseen kulttuuriin.

Täydellinen työnantaja on avoin, reilu ja rehti jokaista työntekijäänsä kohtaan. Hän vaatii muilta, mutta itseltään vielä aavistuksen verran enemmän. Hän kohtelee työntekijöitään tasavertaisesti: ei suosi yhtä ja väheksy toista. Jokaisen osaamista ja työpanosta arvostetaan: kehutaan kun siihen on aihetta ja haastavatkin asiat nostetaan keskusteluun mahdollisimman avoimessa ilmapiirissä. Täydellinen työnantaja luo jo omalla olemuksellaan ja esimerkillään työyhteisöönsä sallivan ja kannustavan hengen, jonka hän haluaa jalkauttaa aidosti työntekijöidensä keskuuteen ja sitouttaa heidät kyseenlaiseen kulttuuriin.

Täydellinen työnantaja pysyy lestissään, mikä lisää hänen uskottavuuttaan. Hän ei voi puhua yhtä ja tehdä toista, vaan valitun linjan on pysyttävä ja kestettävä päivänvaloa joka suuntaan. Työnantajan jatkuva itsensä ja työyhteisön kehittäminen on ilman muuta suotavaa ja tarkoituksenmukaistakin, mutta valitut linjat on osattava perustella. Oman edun tavoittelun sijaan keskiössä on oltava koko työyhteisön etu. Sitä ei ainoastaan tehdä tiettäväksi työntekijöille, vaan tavoitteena on saada heidät tuntemaan samoin ja sitä kautta ponnistelemaan yhteisten suuntaviivojen mukaisesti. Avainasemassa on työntekijöiden osallistaminen, joka ei kuitenkaan saa viedä leijonanosaa heidän ydintehtäviensä suorittamisesta tai tarkoittaa työnantajan vastuun pakoilua verhottuna hyvän asian nimeen.

Täydellinen työnantaja kykenee tekemään myös vaikeita, eikä aina kaikkia miellyttäviä ratkaisuita. Hänellä on kuitenkin taito perustella päätöksensä, eikä hän tee niitä koskaan ketään alistaakseen. Täydellinen työnantaja on vuorovaikuttaja, joka osaa lukea ihmisiä ja antaa palautetta sekä jakaa tietoa kullekin työntekijälleen sopivalla tavalla. Hänellä on silmää nähdä esimerkiksi se, kuka työntekijä nojaa teorioihin ja kuka tarvitsee mahdollisimman paljon konkretiaa asioita ymmärtääkseen ja niitä aidosti omaan työhönsä viedäkseen.

Täydellinen työnantaja on esimies, ei pomottaja. Tasavertainen, mutta oman roolinsa tunteva ja siitä vastuun kantava. Auktoriteetti, mutta ei yksinvaltias. Lempeä, mutta ei päähänsilittelijä. Täydellinen työnantaja ei ole työntekijöitään parempi, vaan heidän kanssaan parhaan mahdollisen työyhteisön luoja.”

”Kun mietin ns. Unelmien työpaikkaa, ekaksi tulee mieleen että tehtävän on oltava mielekästä ja sellaista missä voi kehittyä. Työnympäristön on oltava kannustava, avoin ja reilu. Niin tehtävän mielekkyys kuin työnympäristö ovat yhtä tärkeitä sillä musta ei voi viihtyä töissä ilman toista niistä. 

Panostetaan työhyvinvointiin (happy employees, happy customers! Uskon tähän ihan täysillä)

Sitten mikä tekee hyvän työnantajan. Se että työstä annetaan totuudenmukainen kuva kun siinä aloittaa/hakee. Panostetaan työhyvinvointiin (happy employees, happy customers! Uskon tähän ihan täysillä) Halutaan että työntekijät kehittyy ja oppii, kerryttää osaamista ja uralla kehittyminen nähdään positiivisena ja suotavana asiana johon kannustetaan. Luodaan turvallinen työympäristö jossa olisi helppoa kertoa epäkohdista + epäkohdat otetaan tosissaan ja niille tehdään jotakin. Työntekijät on samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Toivoisin myös että ihmisjyrät ei etenis uralla ihan vaan koska ne osaa ja kehtaa koska ne jyrää. Esim meillä kuulee aina välil sellasta. Varmaan monessakin paikassa. Hyvä työnantaja kammoksuu jos työntekijät vaihtuu tiuhaan vaan tavoittelee pitkäaikaisia työsuhteita. Hyvä työnantaja myös arvostaa aidosti työntekijöitä, niiden työpanosta ja palkitsee sen mukaisesti. Töissä saa olla tervettä kilpailua mutta ei kyynärpäätaktiikkaa. Pitää puhaltaa yhteen hiileen ja osata nostaa muita ylöspäin. En osaa ehkä selittää mitä tällä tarkoitan mutta lähinnä siten että ei nähdä just muita uhkana vaan osataan ihailla muiden onnistumisia ja ei kadehdita vaan motivoiduttais muiden onnistumisista.”

Avoimuus, ei lakaista epäkohtia maton alle muttei lietsotakaan ihmisten välisiä ristiriitoja ja erimielisyyksiä tai katsota hyvällä selän takana pahaa puhumisen kulttuuria Palkataan fiksuja ja motivoituneita, mutta jalat maassa olevia, toisia auttamaan valmiita olevia tyyppejä (en muuten muista että multa ois koskaan kysytty työhaastattelussa esim kuinka suhtaudun jos multa kysytään apua) Palkkaus vastaa työntekijöiden osaamista ja potentiaalia ja ei yritetä vain saada työntekijöitä niin halvalla kuin mahdollista. Kehitysmahdollisuudet avoinna ja urapoluista keskustellaan, ja otetaan myös nuorten ja nälkäisten työntekijöiden ambitiot vakavasti. Konkreettisia näkymiä tulevaisuuden mahdollisuuksista.”

Niin hienoja vastauksia kaikilta, saatiin samalla myös paljon aineistoa keskusteluihin jatkossa. Moni myös kiitti kysymyksestä, se oli kuulema saanut pohtimaan aihetta laajemmin. Eräs ystäväni kertoi, että oli myös saanut kimmokkeen puhua muutamasta kehityskohdasta työssään, jotta hän kokisi oman työpaikkansa entistä paremmaksi. Hyvä näin, sillä useinhan tilanne voi myös olla se, että yrityksessä ei olla edes tietoisia havaitsemistasi kehityskohdista, ellei niitä sanota ääneen. Kommunikoinnille ja avoimuudelle siis täältä ainakin erittäin paljon ääniä. Keskustele, kysy ja ehdota. Siitä se lähtee.

Kiitos kaikille ystävilleni, kun halusitte osallistua aiheeseen. Upeita vastauksia!

2019-09-15 09.38.18

Mitä tulee itseeni, kuvailisin itselleni täydellistä työnantajaa seuraavasti:

Täydellinen työnantaja on reilu, rehellinen ja avoin. Yritys ottaa huomioon jokaisen yksilönä ja tukee avoimuutta yrityksen kulttuurissa ja kannustaa keskusteluun myös epäkohdista. Puhumista ääneen ja rehellisesti ei pelätä, vaan asiat käydään läpi ja etsitään yhdessä keinoja kehittää työarkea. Yritys on rekrytoinneissaan tarkka ja osallistaa tiimin jäseniä uusien ihmisten valinnoissa. Pyrkii valitsemaan joukkoon mukaan sellaiset ihmiset, jotka parhaiten pelaavat yhdessä. Ei hae samankaltaisuutta, vaan tukee erilaisten ihmisten toimintaa yhdessä. Yritys myös tukee osaamisen kehittämistä, laittaa mielellään euroja ihmisiin ja sitä kautta yrityksen menestykseen.

Ei odota virheettömyyttä työntekijöiltään, hyväksyy mokat itseltään sekä muilta.

Täydellinen työnantaja toimii, jos huomaa epäkohtia tai huonosti kohtelua kenenkään suunnalta. Yritys ei hyväksy toisten haukkumista, lyttäämistä tai varsinkaan kiusaamista. Yritys kehuu, kiittää ja antaa palautetta. Täydellinen työnantaja johtaa tyylillä, jossa kaikille mahdollistetaan menestys, tasapuolisesti. Antaa vapauksia ja samalla vastuuta. Luottaa ja on luotettava. Yritys seisoo tekojensa takana, myöntää virheet jos sellaisia tekevät. Ei odota virheettömyyttä työntekijöiltään, hyväksyy mokat itseltään sekä muilta. Täydellinen työnantaja toimii moraalisesti oikein, eikä tee vääriä valintoja vain euron kuvat silmissä. Työnantaja on salliva ja sallii myös muilta. Ymmärtää ja kommunikoi ymmärrettävästi.

No, siinähän sitä listaa jo oli. Ja haluan vielä korostaa, että mikään työpaikka ei varmasti ole täydellinen, mutta hyvä suunta on jo se, jos ollaan valmiita kehittymään. Työntekijöitä pitäisi aina kuunnella ja suunnata yhdessä kohti selkeää maalia. Tämä kaikki mahdollistuu vain avoimella keskustelulla ja sillä, että tehdään yhdessä, ei vain yksilön etua tavoitellen.

Sellaisia ajatuksia tälle sunnuntaille, voi miten hyvä mieli on tullut näitä asioita kootessa. On myös ilo sanoa, että itse on kohdannut elämänsä aikana niin monta hyvää työnantajaa ja on saanut ihan oikeasti kokea miltä se tuntuu, kun työnantaja kohtelee hyvin ja haluaa saada työntekijänsä menestymään yhdessä yrityksen kanssa. Näin ei ole jokaisella, ei todellakaan, ja siksi halusin tästä aiheesta kirjoittaa. Jotta heräisi ajatuksia ja jokainen ymmärtäisi, että on myös vaihtoehtona vaihtaa suuntaa, jos ei koe tulleensa arvostetuksi omassa työssään. Sitä ennen on tottakai myös puhuttava epäkohdista ja pyrittävä saamaan muutosta aikaan, sillä ilman keskustelua ei varmasti tapahdu mitään.

Jos sinä koet huonoa kohtelua työssäsi tai jokin asia ei toimi, puhu siitä ääneen. Sitä välttämättä ole huomannut kukaan muu tai ei ainakaan ne oikeat ihmiset. Ääneen puhuminen on aina tärkeintä ja se, että uskaltaa myös nostaa epäkohdat esille. Sillä vaikka muilla olisi työssään hyvä olla, se ei tarkoita että sulla olisi. Me ollaan kaikki yksilöinä erilaisia ja odotetaan työelämältä erilaisia asioita. Ja se on ok.

Kiitos kun luit tekstini. Toivottavasti inspiroiduit ja tahdot olla kanssani kehittämässä työelämästä parempaa tänään kuin se oli eilen. 

Paremman työelämän puolesta. 

Marissa